Osmo Vatanen ja Thorleif Johansson tunsivat toisensa jo ennen kuin heidän poikansa tiesivät toisistaan. Ystävystymistä seurasi myös jälkikasvun tutustuminen ja Kardemummo Oy:n perustaminen. Isät ja pojat kokoontuivat isänpäivän alla muistelemaan yrityksen alkuvaiheita ja toteavat yhteen ääneen: taustalla vaikuttaa monisukupolvinen yrittäjähenkisyys.

Kun Osmo Vatanen ja Thorleif Johansson tutustuivat yhteisen projektin merkeissä vuonna 1997, Johansson johti CredoNet Oy -nimistä yritystä. Miehet tekivät yhteistyötä CredoNetille siirtyneen LabOra Jumalanpalvelus -ohjelmasovelluksen parissa.

- Aika pian isä sitten ottikin Thorleifiin yhteyttä ja kysyi, pääsisikö meidän poika teille opiskelemaan, ja aloitin CredoNetillä datanomin oppisopimusopinnot vuonna 1998. Kardemummoa ei olisi olemassa ilman tätä yhteyttä, Samu Vatanen muistelee.

CredoNetillä työskenteli 1990-luvulla myös Mikael Johansson, Thorleifin poika ja Samu Vatasen tuleva yhtiökumppani. Johansson koodasi ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Miehet työskentelivät usein iltamyöhään toimistolla – Mikael koodaamassa ja Samu opettelemassa nettisivujen tekoa. Työtoveruudesta syntyi ystävyys, joka vuosia myöhemmin johti yhteisen yrityksen perustamiseen. Ennen sitä tarvittiin kuitenkin vuosia koodaamisen, musiikin, raitiovaunun kuljettamisen ja vanhustyön ammattikorkeakouluopintojen parissa.

Vanhempien tuki tärkeää yrityksen alkuvaiheilla

Kun Vatanen ja Johansson lähtivät edistämään Kardemummon tarinaa kokopäiväisesti, myös isien rooli tukijoina oli tuntuva. Sisältöpalvelu alkoi musiikki-HILDAna, jossa kappaleet kuvitettiin vanhoin valokuvin ja joiden ympärille rakennettiin muistelua aktivoivia kysymyksiä. Sisältöjä hiottiin yhdessä Zoom-yhteyden kautta: Osmo käsikirjoitti, ja isä ja poika rakensivat yhdessä spiikkejä. Musiikki-HILDAa varten skannattiin omia vanhoja valokuva-albumejakin. Sapluuna tekemiselle alkoi vähitellen löytyä.

- Thorleif puolestaan on ollut yrityksemme ensimmäinen myyjä. Tusse on ollut meille esimerkkinä siitä, että kun uskoo itse johonkin juttuun ja seisoo sen takana, innostus välittyy myös asiakkaalle. Paitsi että Tusse on mieletön visionääri, hän myös tuntee paljon ihmisiä ja on avannut ovia moneen paikkaan, Samu kiittelee.

Sekä Vatasten että Johanssonien miehet ovat yrittäjähenkisiä. Osmo Vatasen isä toimi 30-luvulta alkaen sekatavarakauppiaana Oulun Kuivasjärvellä.

- Isä sanoi aina minulle, että älä vaan koskaan ala kauppiaaksi. Yksityisyrittäjän elämä oli tietenkin jatkuvan huolen täyttämää, mutta uskon hänen kokeneen myös merkitykselliseksi sen, että pystyi tarjoamaan paikallisille peruselintarvikkeita, Osmo Vatanen kuvailee.

Thorleif Johansson puolestaan kertoo viettäneenä lapsuutensa pimiössä, jonka virkaa toimitti lapsuudenkodin kylpyhuone. Isä työskenteli kirjapainon valokuvaamossa ja perusti oman graafisen studion Johansson-nimellä.

- Tuolloin värierottelut tehtiin filmeillä. Muistan toistuvan kaavan elävästi: kello soi, punainen valo on päällä, kello soi, filmit laitetaan kuivumaan. Valokuvien kehittäminen oli isälleni elämäntapa. Hän teki monille ihmisille taustatyötä, mutta ei itse koskaan halunnut kuviin.

Thorleif Johansson toteaa kaikkien neljän kasvaneen työntekoon, jossa työtunteja ei ole aina laskettu. Hän uskoo monen HILDA-palveluunkin liittyvän idean syntyneen epämuodollisessa kanssakäymisessä. Kun yrittäjyyttä on monessa sukupolvessa, ymmärtää myös sen, miten monissa tilanteissa olisi helpompaa olla virkamies kuin yrittäjä.

Ikääntyminen väistämätöntä - tavoitteena arvokas vanhuus

Useita kokeilujakin tarvittiin ennen kuin ajatus HILDA-palvelusta jalostui nykymuotoiseksi. Nykyään miehet näkevät kaikki kokeilut tärkeänä osana oman tuotteen kehitystä: erilaiset virheet on aikanaan kokeiltu ja käyty läpi, mikä auttaa fokusoimaan omaan tekemiseen tänä päivänä. Vuosien 2016–2020 aikana HILDA-palvelua tehtiin muiden töiden ohessa, mutta yrittämisen muuttuminen kokopäiväiseksi mahdollisti keskittymisen yhteen asiaan.

Isät kertovat uskoneensa, että yrityksestä tulee hyvä, kunhan luo maltillisesti pohjaa huonompien aikojen varalle. Osmo Vatanen pitää korona-aikaa hyvänä esimerkkinä yllättävästä, kutsumatta tulleesta muuttujasta. Odottamaton kriisi muuttui yrityksen kannalta mahdollisuudeksi ja nopeutti yrityskulttuurin muutosta, joka olisi tapahtunut muutenkin.

Yrittäjät olivat haaveilleet toiminnan siirtämisestä verkkoon jo ennen korona-aikaa. Pandemian alku lamautti hetkeksi ja toimintasuunnitelmaa hiottiin muutama viikko. Tämän jälkeen myynti, kouluttaminen ja yhteydenpito ovat tapahtuneet täysin etänä.

Vanheneminen on väistämättä jokaisella edessä. Osmo ja Thorleif arvelevat nykypäivän olevan ikääntyneelle monin tavoin menneitä aikoja helpompaa, mutta vastaavasti tätä aikaa leimaa ikäihmisten yksinäisyys. Ikääntymiseen liittyvät huolet koskevat etenkin lapsia ja heidän pärjäämistään. Vaikka laskuvarjohypyt ja maratonit ovat jääneet, pitävät Johansson ja Vatanen kuluvaa aikaa huikeana – varsinkin, jos terveyttä riittää.

Samu kertoo havahtuneensa ikääntymiseen esimerkiksi silloin, kun katselee vanhempiensa rakentamaa mökkiä ympäristöineen ja miettii, kuka kaiken heidän jälkeensä hoitaa.

- Ikääntyminen on jokaisen perusoikeus. Kun on tullut vanhusalalle sen ulkopuolelta, on itsellä aiemmin ollut hoivakodeista ja siellä tapahtuvista asioista vain mielikuvia. Koen, että muiden tehtävä on pitää elämä arvokkaana sitten, kun itsellä ei ole siihen enää kykyä, Mikael sanoo.

Kardemummolaisille tuote on arvovalinta

Isät arvostavat poikiensa työssä ennen kaikkea käyttäjälähtöistä ajattelua: HILDA-palvelun kehittämisessä käyttäjän ääntä ja palautetta halutaan kuulla. Isä ja poika Johansson soittelevat paljon ja käyvät usein tuotekehittelykeskustelua. Thorleif kuvailee ääneen ajattelua orgaaniseksi prosessiksi, sillä kanssakäymisessä jalostuvat niin markkinointikeinot kuin kehitysideatkin. Mikael kertoo sisäistäneensä isältään yrittäjäasenteen. Tiettyä kovapäisyyttä ei voi hänen mukaansa kiertää: hoidettavat asiat tehdään aina tavalla tai toisella.

- Minä puolestani olen tässä vuorovaikutuksessa joutunut opettelemaan, että isänä en aina ole oikeassa, ja jälkikasvu voi senkin ääneen sanoa. Jääräpäisyys on jalostunut asiakkaan kuuntelemiseksi, Thorleif sanoo.

Samu Vatanen kertoo oppineensa isältään optimistisuutta, rauhallisuutta ja keskittymistä asioihin.

- Minä puolestani kunnioitan Samussa voimakasta eteenpäin pyrkimisen halua. Geronomitutkinnon saavuttaminen oli merkityksellinen askel ja uusi alku, ja on ollut ilo seurata sitä intoa, mikä sinulla on asiaasi kohtaan, Osmo vastaa.

Kardemummolaisille tuote on myös arvovalinta: kyse ei ole vain teknisestä tuotteesta tai sisältöpalvelusta vaan siitä, että palvelun käyttäjä saa elää arvokkaamman elämän.

- Mikä teidät siihen sai? Tuskin pelkkä html-koodi tai kolmisointu, kysyy Thorleif alleviivaten leikkisästi yrittäjien henkilökohtaisia vahvuuksia.

Samu Vatanen arvelee käännekohdaksi hetken, jolloin hän lähti opiskelemaan vanhustyötä. Myös sen oivaltaminen, että väestön nopea ikääntyminen on valtava megatrendi, on ollut tärkeä hetki yrittäjyyden polulla. Verkkosivun koodaamisesta ja kahdestatoista musiikkikappaleesta alkanut idea on jalostunut tuotteeksi, joka haluttiin jo alusta asti tehdä laadulla ja nykyaikaisin keinoin.

- Kun tajusimme, että pelkkä idea musiikkimatkasta ei riitä, lähdimme kehittämään HILDAa laajemmaksi sisältöpalveluksi. Ajattelen, että me Kardemummossa olemme digitalisoimassa sitä työtä, mitä hoitajat ovat muutenkin hoivakodeissa tehneet jo vuosikymmeniä yhteisen muistelun muodossa, Vatanen summaa.

‍