Loppusuoralla oleva Musiikin muistijäljillä -tutkimus oli tänä kesänä käynnissä myös Helsingin Riistavuoren seniorikeskuksessa. Musiikilla on vastaavan ohjaajan Jukka Raition mielestä hyvinvointia vahvistava merkitys, mutta sen vaikutukset voivat yltää vielä sitäkin pidemmälle. Raitio on myös huomannut paljon mahdollisuuksia siinä, kuinka musiikkia voisikaan hyödyntää osana hoivatyötä.
Aurinko valaisee värikkään Riistavuoren seniorikeskuksen, jonka tiloissa Musiikin muistijäljillä -tutkimuksen musiikkiryhmä kokoontuu jo 19. kertaa. Musiikista ja yhteisestä toiminnasta ammentava ryhmä muodostuu seniorikeskuksen pitkäaikaishoidossa olevista asukkaista, joista jokaisella on eritasoinen muistisairaus. Vilkas puheensorina täyttää tilan ja musiikkiryhmä valmistautuu seuraamaan musiikkisisältöjä televisioon kytketystä HILDA-palvelusta.
-On todella hyvä, että meillä on olemassa tämän tyyppisiä tutkimushankkeita, seniorikeskuksen vastaava ohjaaja Jukka Raitio toteaa tyytyväisenä.
Jukka Raition mielestä ihmistä ei pidä nähdä ainoastaan diagnoosiensa tai toimintakykynsä valossa, sillä tällöin jää paljon pimentoon.
"Juuri siksi musiikin vaikutusten tutkimus on tärkeää: tulokset motivoivat soveltamaan musiikillisia menetelmiä, perustelevat niitä ja niihin käytettyjä resursseja."
-Uudet tutkimustulokset vahvistavat olemassa olevaa tietoa siitä, kuinka paljon musiikilla on myönteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.
Jukka onkin sitä mieltä, että hanke voi osaltaan vahvistaa luovan tekemisen asemaa ikäihmisten palveluissa.
-Kaikessa, mitä työyhteisössä tehdään, on olennaista tietää, miksi se tehdään. Juuri siksi musiikin vaikutusten tutkimus on tärkeää: tulokset motivoivat soveltamaan musiikillisia menetelmiä, perustelevat niitä ja niihin käytettyjä resursseja.
Riistavuoren musiikkiryhmä
-Yleensähän me aloitetaan laulamalla. Sehän on ihan iloinen asia, eikö?, musiikkiryhmää vetävä Teija Saarinen kysyy ikäihmisiltä.
-On on, asukkaat vastaavat kuorona.
-Jee jee, Jerry Cotton!, joku laulaa vastaukseksi.
Kun ensimmäinen yhteislaulu Kotimaani ompi Suomi täyttää huoneen: kaikki laulavat. Osalla sanat soljuvat suusta kuin itsestään, toiset vilkuilevat sylissään lepääviä laulunsanoja.
Siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa…
Joku jää hyräilemään juuri loppunutta kappaletta.
Laulajat lähtevät suorastaan lentoon Karjalaisten laulun kohdalla. Pian HILDA-palveluun ilmestyy kysymys: Mikä maakuntalaulu on sinulle tärkeä?
-Minulle se on tämä Karjalaisten laulu, eräs rouvista kertoo.
-Uusimaan laulu on vaikea. En ikinä opi sitä, Teija huokaisee kaikkien kuullen.
Kuin haasteesta yksi ikäihmisistä syttyy laulamaan Uusimaan laulua hetkeäkään epäröimättä. Ryhmä taputtaa ihaillen.
HILDAn levyraadissa kuunnellaan musiikkia nuoruuden ajoilta, minkä jälkeen jaetaan muistoja ja ajatuksia toisten kesken. Vieno Kekkosen laulu 1960-luvulta lennättää yksittäisen osallistujan mielen elokuiseen iltaan ja Olavi Virran Kotiharjun päällä saa erään rouvista huokaisemaan onnesta.
Tapaaminen viimeistellään humoristisella tuolijumpalla sekä kouluajoilta tutulla yhteislaululla.
Musiikin mahdollisuudet hoiva-alalla
Jukka Raitio kertoo kuinka ihmisen musiikkimieltymyksiin liittyvä tieto voidaan ympärivuorokautisessa hoivassa huomioida jo ikäihmisen hoitoneuvotteluissa ja palvelujen sekä hoidon suunnittelussa.
-Näin yksilön omat mieltymykset tulevat huomioiduksi ja ne vaikuttavat arjessa esimerkiksi siihen mitä radiokanavaa kuunnellaan. Tehtävämme on tuoda merkityksellistä musiikkia asukkaidemme ulottuville, Raitio kertoo.
Hän painottaa, että on tärkeää lisätä hoivatyöhön osallistuvan henkilökunnan tietoisuutta musiikin merkityksestä, myönteisistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista.
-On tärkeää tarjota henkilökunnalle erilaisia keinoja, joiden hyödyntäminen ei edellytä mitään erityisiä taitoja. Kynnyksen keinojen käyttöön tulisi olla mahdollisimman matala.
Jukka muistuttaa, kuinka musiikki on myös taidemuoto, jolla on muutakin kuin hyvinvointia vahvistavaa arvoa.
Raition mielestä HILDA-palvelun, yhdessä laulamisen ja soittamisen sekä konserttien kaltaisten lääkkeettömien hoitokeinojen tulisi olla jokaisen hoivakodin asukkaan saatavilla yhtä itsestään selvästi ja oikeutetusti kuin mitä lääketehdasvalmisteet ovat.
Hän jatkaa kertomalla musiikin vaikutuksista muistisairaan ikäihmisen kognitioon, tunteiden käsittelyyn ja osallisuuden kokemuksiin. Soittimet voivat hänen kokemuksensa perusteella tarjota mahdollisuuden itsenäiseen toimijuuteen, minkä lisäksi erilaisiin musiikkitapahtumiin osallistuminen voidaan kokea merkityksellisiksi.
Muistisairaan ikäihmisen sanallisen ilmaisukyvyn heiketessä voikin jonkin laulun laulaminen onnistua ongelmitta. Tällöin ihminen ilmaisee itseään ja pääsee yhteyteen omaan kokemusmaailmaansa.
-Oman elämänkulun ja historian käsittely ovat myös muistisairaalle ihmiselle tärkeitä asioita. Silloin kun muistisairaus alkaa haurastuttaa puhuttua kieltä, sävelet voivat olla silta sinne, minne muuta kautta ei enää pääse. Musiikki voi mahdollistaa tunnetyöskentelyä ja eheämmän identiteetin kokemuksen edes hetkellisesti, Raitio toteaa.
Jukka muistuttaa, kuinka musiikki on myös taidemuoto, jolla on muutakin kuin hyvinvointia vahvistavaa arvoa. Parhaimmillaan se vastaa henkisiin tarpeisiin ja saattaa yhteyteen jonkin itseä isomman kanssa.
Kysyimme kolme kysymystä Musiikin muistijäljillä -hankkeen johtajalta Teppo Särkämöltä.
- Mikä on tärkein saatu tieto tähän mennessä?
Tutkimusryhmä on saanut laajan näkymän siihen, miten musiikkia hyödynnetään muistisairauden hoidossa ja miten muistisairaat ja heidän omaisensa kokevat musiikin elämässään ja arjessaan.
On myös päästy näkemään, miten musiikkiterapian ja HILDA:lla toteutettavien digipohjaisten musiikkisessioiden toteutus toimii sekä hoivakodeissa että osana etäkuntoutusta, mikä on koettu hyvin avartavaksi ja kiinnostavaksi.
- Minkä perusteella hankkeen musiikkisisällöt valikoituivat?
Tärkeässä roolissa on musiikkikappaleiden tuttuus ja niiden herättämät muistot ja tunteet, kappaleiden laulaminen ja liikkuminen kappaleiden tahtiin sekä ryhmässä tapahtuvasta, yhdessä jaetusta musiikkikokemuksesta saatava ilo ja positiivinen energia.
- Mitä voimme ammentaa hankkeen tulevista tuloksista?
Tulokset auttavat meitä ymmärtämään, mitkä aivomekanismit vastaavat siitä, että musiikki, sen eri osa-alueet ja kokemustasot säilyvät muistisairauden edetessä.
Saamme myös tietoa siitä, miten sekä musiikkiterapialla että digipohjaisella musiikkikuntoutuksella voidaan tukea muistisairaiden kokonaisvaltaista toimintakykyä.
Uskon vahvasti, että tämä tieto laajentaa kiinnostusta musiikin käyttöön muistisairauden hoidon eri vaiheissa, niin kotona kuin hoivakodeissakin.
