Digitaalinen sisältöpalvelu tarvitsee toimiakseen hiottua teknologiaa. Tarkkaan mietityt tekniset ratkaisut pitävät huolen siitä, että asiakas voi käyttää palvelua sujuvasti ja ongelmitta.

Teknologian tehtävänä on tarjota toimivat raamit sille, että sisältöpalvelu toimii asiakkaan suuntaan halutusti, Kardemummo Oy:n teknologiajohtaja Mikael Johansson muotoilee. Kaikki hallinnointi HILDA-palvelun sisältöjen tuottamisessa ja jakelemisessa voidaan tehdä keskitetysti etänä.

Yhtenä tärkeimmistä teknisistä ominaisuuksista Johansson näkee HILDA-palvelun käytöstä kertovat käyttöraportit, joita asiakas voi seurata reaaliaikaisesti ja joista lähetetään käyttäjälle kuukausittainen koonti. Näin saatua dataa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa ja toimintaa tarkastella ja kehittää haluttuun suuntaan.

- Käyttöraportit mahdollistavat myös ennusteiden tekemisen. Meille on tärkeää oppia siitä datasta, jota asiakkaasta saamme, jotta voimme kehittää palvelua eteenpäin. Samoin haluamme tuntea asiakkaamme hyvin, jotta tiedämme, mitä he ostamaltaan palvelulta kaipaavat, Johansson pohtii.

Hän nimeää käyttöraportit tärkeäksi työvälineeksi sekä asiakkaalle että yrityksessä tehtävälle kehitystyölle. Yksiköiden johtoa käyttöraportit voivat auttaa toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa. Kardemummon puolella tarkoitus on oppia tuntemaan asiakas tarpeineen ja tuottaa sisältöä tilastojen ohjaamaan suuntaan.

Tekninen kehitys on palvelumuotoilua

HILDA-palvelun tuottaminen vaatii luovia ratkaisuja niin sisällöllisissä kuin teknisissä valinnoissakin. Isoimpana teknisenä tavoitteena on raivata kaikki mahdolliset jarrut käytön sujuvuuden tieltä. Vaatii luovuutta kehittää tapoja, joilla sisältö saadaan välitettyä asiakkaalle halutulla tavalla. Teknisestä näkökulmasta palvelu täytyy muotoilla siten, ettei sen käyttö aiheuta käyttäjälle ylimääräistä päänvaivaa.

Meille on tärkeää oppia siitä datasta, jota asiakkaasta saamme, jotta voimme kehittää palvelua eteenpäin.

HILDAn taustalla vaikuttava teknologia yhdistää tutun välineen ja uudenlaiset keinot. Ohjelmoinnin Johansson näkeekin eräänlaisena taustavaikuttamisena: sen ei tulekaan näkyä loppukäyttäjälle liikaa.

- Televisio jakelualustana on itsessään asiakkaillemme tuttu eikä edusta uutta tekniikkaa, mutta tapamme tuottaa interaktiivista sisältöä on uutta. Loppukäyttäjän suuntaan kaikki on kuitenkin tuttua juuri valitsemamme välineen kautta, hän arvioi.

Tekniikan tulee toimia, jotta palvelusta tulee käytettävä ja jotta henkilöstö innostuu ottamaan sen työvälineekseen. Tällä yhtälöllä päästään päämäärään, jossa ikääntynyt pääsee hänelle suunnattujen sisältöjen äärelle.

Teknisellä palvelumuotoilulla halutaan vaikuttaa myös hoivayksiköiden ilmapiiriin. Jos palvelun helppokäyttöisyys voidaan osoittaa, madaltuu myös kynnys teknologian hyödyntämiselle hoitotyössä. Perinteisesti teknologian on saatettu pelätä kilpailevan ajasta aidon ihmiskontaktin kanssa.

- Palvelun tulee olla käytettävyydeltään sellainen, että henkilöstö kokee sen oikeasti omaa työtään helpottavaksi, Johansson uskoo.

Teknisillä ratkaisuilla huomioidaan kaikki aistit

HILDA-palvelun sisältöjen rakentamisessa hyödynnetään sitä varten kehitettyä sisältötyökalua, joka ottaa huomioon kohderyhmän tarpeet sekä haluttujen elementtien lisäämisen ja päivittämisen tarpeen mukaan. Työkalun kehittämisen taustalla on halu pukea perinteiset hoivakotien toiminnan tavat sellaiseen digitaaliseen muotoon, joka innostaa tuoreudellaan, mutta herättää hoitajassa riittävästi tuttuutta. Teknologia tuo yhtälöön jotain uutta ja modernia, mikä voi motivoida ja tuoda hoitajankin työhön mielenkiintoa.

Palvelun tulee olla käytettävyydeltään sellainen, että henkilöstö kokee sen omaa työtään helpottavaksi.

Sisältötyökalun kehityskaaressa kuva ja ääni ovat kulkeneet vahvana parina alusta alkaen, sillä HILDAn halutaan ruokkivan kaikkia aisteja. Perinteisen valokuvan ja liikkuvan kuvan lisäksi voidaan käyttää muita sisältöä tukevia elementtejä, jolloin asiakas voi poimia hänelle sopivimmat vastaanottamisen tavat. Yhdellä ikääntyneellä kuulo toimii tehokkaimpana aistina, toiselle kuvan seuraaminen on vahvin aistimisen kanava. Kolmas saattaa poimia palvelun sisällöstä tarinaa tukevat teksti- ja kysymyselementit.

- Teknisillä valinnoilla pyrimme siihen, ettei HILDA olisi passivoiva palvelu, vaan jokin sen päätavoitteista täyttyisi jokaisessa käyttötilanteessa: hoitajan työ helpottuu, ikääntynyt saa sisällöstä iloa tai palvelun käyttö synnyttää ympärilleen keskustelua, muistelua ja tarinoita, Johansson pohtii.

‍