Oppilaitosten kanssa tapahtuvalla yhteistyöllä on Kardemummolle paljon arvoa. Parhaimmillaan voimme osaltamme innostaa nuoria hyvinvointiteknologian pariin vanhustyössä. 

Aurinko paistaa kirkkaana ja ulkona on pientä pakkasta.

Malminkartanon hoivakoti Norlandia Isopakari avaa ovensa kardemummolaisille ja Stadin AO:n hyvinvointiteknologian opiskelijoille. Pieni ryhmä opiskelijoita on valmiina tutustumaan HILDA-palveluun, sen asennukseen sekä käyttöönottoon hoivakodin yhteistiloissa. Alkusysäyksen myötä palvelun käytössä auttaminen siirtyy opiskelijoiden tehtäväksi viikottaisten hoivakotikäyntien yhteydessä. 

‍
-Hoitajille on turvallisempaa tarttua uuteen kun tukea on läsnä, kommentoi Norlandian hoitaja Mari Katainen.

Istumme porukalla meille varattuun neuvottelutilaan, missä Kardemummon Samu käy läpi palvelun ominaisuuksia, käyttöhistoriaa ja palautteita. Paikalla on kaksi opiskelijaa, heidän opettajansa sekä muutama Norlandia Isopakarin työntekijä: hoitaja Mari ja Innovaatio projektipäällikkö Ilona Tokola.

-Aikaan orientoituminen ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita ikäihmisille. Tämä on huomioitu HILDA-sisällöissä. Toiveena olisi, ettei vanhusta jätetä palvelun äärelle yksin, vaan hetkissä ollaan läsnä, Samu kertoo läsnäolijoille.

Katsomme aluksi palvelun esittelyvideon, josta välittyy toisen hoivakodin asukkaiden, työntekijöiden sekä johdon kokemus palvelun arkisesta käytöstä. Sitten Samu käy läpi asennukseen liittyvät tekniset yksityiskohdat.

Mitä on hyvinvointiteknologia?

Palataan vielä hetkeksi asian ytimeen. Mitä on hyvinvointiteknologia?

-Hyvinvointiteknologiassa hyödynnetään teknologiaa ja laitteita ihmisen hyvinvoinnin parantamiseksi niin fyysisesti kuin henkisestikin, vastaa Stadin AO:n opiskelija Tuomo Koskelo.

-Kyseessä on toimintakyvyn ja terveyden edistämistä, lisää Tuomon opettaja Paula Tamminen nyökytellen. 

Tuomo kertoo, että hänelle HILDA on tuttu jo reilun vuoden takaa, jolloin hän esitteli palvelua koululla järjestettyjen Taitaja-kilpailujen ohjelmatorilla. Tuolloin tilat kuhisivat ihmisistä, jotka olivat saapuneet tapahtumaan ympäri Suomea.

-Teknologia kehittyy suurella vauhdilla ja se on tärkeässä roolissa myös tulevaisuudessa, Tuomo jatkaa.

Ensimmäinen HILDA-hetki

Siirrymme hoivakodin yhteistiloihin, missä istuskelee noin kymmenen vanhusta. Muutamat juovat mehua, mutta kaikki ovat valmiina yhteiseen toimintaan. 

Samu kytkee laitteen yhteistilojen televisioon ja käynnistää HILDAn. Toimitusjohtajan rooli vaihtuu lennosta geronomin osaamiseen. 

-Pidättekö musiikista?, Samu kysyy ikäihmisiltä.

-Joo, vanha rouva vastaa nopeasti tuolistaan.

Samu johdattaa läsnäolijat HILDAn musiikkimuistelumatkalle, jonka aikana kuulemme kappaleita vuonna 1932 syntyneen, takarivissä istuvan rouvan elämän varrelta.

Seuraavaksi käynnistämme palvelusta keittiöjumpan, mikä saa pitkän rivin rouvia liikkumaan. Eturivin rouva saa kehuja valittuaan koko porukkaa innostavaa toimintaa. Hän kiittelee takaisin ja valitsee palvelussa jumpan arvosanaksi sinisen hymynaaman, joka tarkoittaa arvosanaa ‘hyvä’. 

Seuraavaksi visailemme Suomen luonto -teeman parissa, laulamme kouluajan lauluja ja keskustelemme itselle tärkeistä maakuntalauluista. Useampi huoneessa olevista rouvista on Karjalasta. Heidän sanojensa mukaan karjalaiset ovat selvästi hämäläisiä reippaampia.

Kiitämme vanhuksia mukavasta HILDA-hetkestä ja saamme toiveen saapua seuraavalla kerralla paikalle suklaalevyn kanssa.

Hoitajien tukena uuden palvelun äärellä

Neljä viikkoa myöhemmin kysyimme, millaisia ajatuksia HILDA-palvelun käyttö herätti hyvinvointiteknologian opiskelijassa?

-Järjestelmä on helppo asentaa ja käyttää. Laitteeseen on suhtauduttu Norlandia Isopakarissa iloisesti ja ikäihmiset ovat halunneet katsoa HILDA-palvelun sisältöjä. Hoitajat ovat myös olleet hyvillä mielin ja kiinnostuneita oppimaan, miten palvelua käytetään, Tuomo kertoo.

Opiskelijat ovat käyneet henkilökunnan kanssa läpi konkretiaa, kuten kaukosäätimen käyttöä ja television sisääntuloja palvelua käynnistäessä. Tuomo kertoo esittäytyneensä henkilökunnalle ja kertoneensa palvelun hyödyistä. 

Tuomo kertoo opastaneensa palvelun käytössä myös henkilökuntaa, joka ymmärsi, mutta ei vielä puhunut kunnolla suomea. Suomenkielisen palvelun käyttäminen tuntui selkeältä heillekin.

Yhteistyöstä hyötyvät kaikki

Miksi Kardemummo tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa?

-Uskon, että erilaiset työelämäprojektit voivat vahvistaa opiskelijan tunnetta oikean opiskelualan valinnasta. 

Sen lisäksi monipuolinen tuki voi olla jopa kriittinen tekijä uuden palvelun käyttöönottovaiheessa, jotta palvelua aletaan käyttää aktiivisesti. On hienoa, että monet hoivapalveluita tarjoavat yritykset, kuten Norlandia Isopakari, tekevät yhteistyötä oppilaitosten kanssa. 

Näen asian niin, että yhteistyöstä hyötyvät kaikki neljä osapuolta: opiskelijat saavat ensikäden kokemusta toimimisesta aidoissa “kenttäolosuhteissa”, oppilaitos saa mielekästä ja ajankohtaista sisältöä opiskelijoidensa koulutusohjelmaan, palveluntarjoaja saa tietoisuutta palvelulleen sekä työssäoppimisympäristö saa henkilökohtaista kasvoikkain annettavaa tukea työntekijöilleen palvelun käyttöönottovaiheessa, pohtiii Samu.

Hyvinvointiteknologian opiskelu

• Hyvinvointiteknologia-asentajaksi on voinut opiskella vuodesta 2020 lähtien. Hyvinvointiteknologia-asentaja on yksi tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon osaamisaloista.
• Myös lähihoitajan opintoihin sisältyy hyvinvointiteknologian valinnainen tutkinnon osa (15 op).

Onko sinulla idea yhteistyöstä Kardemummon kanssa? Ota yhteyttä ja viedään ideat käytäntöön!

‍