Yhteistyöprojektin tavoitteena on ollut selvittää, miten HILDA-palvelu soveltuu toiminnan järjestämiseksi osana eri alojen opiskelijoiden tekemiä kotikäyntejä. Asiakkaina on kotona asuvia ja vielä itsenäisesti toimeen tulevia ikääntyneitä, joiden toimintakyky vaihtelee.

HILDA-palvelua on tammikuusta lähtien testattu kotikäynneillä, joita opiskelijat tekevät kotona asuvien ikääntyneiden luona. Yhteistyötahona on Satakunnan ammattikorkeakoulun teknologiatestauksia järjestävä testbed-toiminta sekä SAMKin sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekki, jossa opiskelijat tuottavat ohjatusti hyvinvointipalveluja Satakunnan alueella.

SAMKin kolmannen vuoden opiskelijat Wilma West, Anni Risunen ja Sofia Heinäsuo kertovat suunnitelleensa HILDAn käytön omaa alaansa tukevaksi elementiksi. West on fysioterapeuttiopiskelija, ja Risunen ja Heinäsuo opiskelevat sairaanhoitajiksi.

- Sisältöjen käyttö riippuu paljon asiakkaasta, jonka luona kulloinkin olen. Fysioterapeuttiopiskelijana suunnittelen jumpat tavallisesti itse, mutta vastaavasti käytän HILDAsta esimerkiksi musiikki- ja rentoutumissisältöjä, Wilma West kuvailee.

Opiskelijat arvioivatkin HILDAn tukevan ja vahvistavan omassa työssä juuri niitä osa-alueita, jotka ovat itselle vieraampia. Sairaanhoitajaopiskelija saattaa saada palvelusta tukea tuolijumppien järjestämiseen, kun taas fysioterapeutti hyötyy erityisesti sellaisista palvelun elementeistä, jotka eivät välttämättä ole ominta alaa.

Käyttötilanteet rakentuvat asiakkaan mukaan

Yksittäisen asiakkaan luokse mennessä käyntiä valmistellaan etukäteen. HILDA-palvelun käyttö on yksi osa käyntiä, joka tavallisesti kestää yksittäisen asiakkaan luona tunnista kahteen tuntiin. Jos asiakkaan tiedetään innostuvan jumppaamisesta, tuolijumppaa suunnitellaan osaksi hetkeä. Ikääntynyt saa kuitenkin osallistua jumpan teeman valintaan. Opiskelijoiden mukaan asiakkaat tekevätkin valintoja mielellään, kun erilaisia sisältöjä esitellään heille palvelusta.

- Itse olen pitänyt etenkin HILDAn helppokäyttöisyydestä ja yksinkertaisuudesta: turhaa aikaa ei mene valikon selaamiseen ja sisältöjen etsimiseen, Anni Risunen kiittelee.

HILDA taipuu kotikäynneillä myös yhteisen olemisen taustalle. Musiikkisisällöt voivat rytmittää yhteistä hetkeä, kuten palapelin rakentamista tai muuta pelaamista.

- Koen HILDAn merkityksellisenä työvälineenä. Sen avulla pystyn tekemään erilaisia asioita yhdessä asiakkaan kanssa ilman, että se vielä minulta hoitajana suunnitteluaikaa, Sofia Heinäsuo arvioi.

Risunen, Heinäsuo ja West kuvailevat kotona asuvien asiakkaidensa toimintakyvyn olevan usein melko hyvä, sillä arki sujuu vielä pääsääntöisesti itsenäisesti. HILDAn sisältöjen he arvioivat taipuvan kahdenkeskisille kotikäynneille myös räätälöiden: esimerkiksi tuolijumppien liikkeitä voidaan yksittäisen asiakkaan kanssa soveltaa juuri hänelle ja kyseiseen käyttötilanteeseen sopiviksi.

Olen yllättynyt positiivisesti siitä, että vaikka HILDA on mukana, kommunikoimme silti asiakkaan kanssa edelleen keskenämme.

Kotona asuva ikääntynyt saattaa kokea osan visailuista ja jumpista itselleen helpoksi, mutta toisaalta kokea tasoltaan helpot sisällötkin mielekkäiksi, kun niiden teema on itselle riittävän läheinen ja mieluisa.

- Eräs asiakas koki palvelusta löytyvän lippuvisan itselleen helpoksi, mutta toisaalta hän oli ollut aikoinaan aktiivinen matkailija. Teema synnyttikin kiinnostavaa keskustelua matkustamisesta minun ja asiakkaan välille, Wilma West kertoo.

Tekniikka ei itsetarkoitus vaan väline

HILDA-palvelua opiskelijat ovat kuljettaneet mukanaan tablet-laitteilla. Tabletti on koettu liikkuvassa työssä sopivaksi välineeksi eikä se nouse kotikäytössä liian hallitsevaksi elementiksi.

- Etenkin muistisairaiden kanssa työskennellessä olen huomannut, että näyttö on ollut juuri sopivan kokoinen: se ei ole vienyt asiakkaan täyttä huomiota tai vallannut kodissa kaikkea tilaa, Sofia Heinäsuo mainitsee.

Toisaalta näyttöä ei ole koettu liian pieneksikään sisältöjen seuraamisen kannalta. Tabletti kulkee ketterästi mukana ja palvelee yhteistä tekemistä, mutta asiakkaat eivät kiinnitä itse välineeseen liikaa huomiota. HILDA on koettu palveluksi, joka mahdollistaa asioita, mutta ei asetu esteeksi ihmisten kommunikaation välille.

- Alkuun muistan miettineeni, miten tekniikan läsnäolo vaikuttaa minun ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen. Olen kuitenkin yllättynyt positiivisesti siitä, että vaikka HILDA on mukana, kommunikoimme silti asiakkaan kanssa edelleen keskenämme, West kertoo.

West, Risunen ja Heinäsuo toteavat, ettei asiakaskunta ole juuri kavahtanut teknisen laitteen tuomista kotikäynneille. Laite ei ole vienyt tilaa aidolta vuorovaikutukselta. West arvioikin ikääntyneiden asiakkaiden voivan olla todella vastaanottavaisia teknologialle, vaikka eivät ole kasvaneet sen seurassa.

- Itse laitetta on saatettu ensin vähän ihmetellä, mutta digitaalisuus on unohtunut nopeasti, kun on keskitytty yhdessä olemiseen ja tekemiseen.

‍